Seigikaista
Harjoittelu Seigikaissa
Harjoituksemme rakentuu perustekniikka ja yleisistä -harjoituksista. Kaikki harjoituksemme ovat avoimia kaikille Seigikain jäsenille. Muiden aikidoseurojen harjoittelijat ovat lämpimästi tervetulleita vierailemaan harjoituksiimme.
Harjoitus rakennetaan aina harjoituksessa läsnä olevien tason mukaan ja kaikki pääsevät harjoittelemaan turvallisesti ja omalla tasollaan. Kausisuunnittelusta vastaavat pääohjaajat, ohjaajilla on kuitenkin vapaus ohjata harjoituksia omien painopisteidensä mukaan.
Järjestämme vuosittain noin 4 huippuopettajien leiriä. Pidämme leireillä käyntiä tärkeänä osana aikidon harjoittelua.
Toivomuksia harjoitusaiheisiin tai harjoitusten sisältöön otetaan mielellään vastaan. Toiveita voi esittää Janille tai Kimmolle.
Ohjaajana kehittyminen on myös tärkeä osa aikidokana kehittymistä ja haluamme tukea jäseniämme tuella ohjaajakoulutukseen sekä mahdollistamalla oman treenivuoron ohjaamista.
Dojo
Kalligrafiassa lukee Bushin – suoraan käännettynä sodan jumaluus.
Seigikailla haaveiltiin useita vuosia omasta dojosta, ja lopulta 2017 alkuvuodesta alkoikin tapahtua. Parin onnekkaan ja epäonnisenkin käänteen jälkeen löysimme uuden kodin teollisuuskiinteistöstä Tampereen Nekalasta.
Salilla on noin 70m2 tatamitilaa, suihkut, pukuhuoneet, keittiö, ja pieni kirjasto käytössämme. Eli ihan kunnon koti. Mikä parasta, saimme vihdoin salin seinälle Igarashi-senseiltä saadun Bushin-kalligrafian.
Seigikain syntyhistoria
Seigikain perustajia ja ohjaajia Hiroaki-sensein kanssa 1998. Vasemmalta Kari Taura, Seija Mikkonen, Taisto Haavisto, Hiroaki-sensei, Tapio Savonen, Joon Tervakari ja Samuel Lackman.
Tampereella on harjoiteltu aikidoa varsin kauan. Ensimmäisen alkeiskurssin piti talvella 1972 Ismo Päiviö. (Lähde: Jan Malmberg, Aikido n:o 2 1980). Reilut kaksikymmentä vuotta myöhemmin tamperelainen aikidotoiminta oli kehittynyt niin laajaksi, että oli mielekästä perustaa Tampereen Aikidoseura Nozomin lisäksi uusi seura. Tällä hetkellä voidaan todeta ratkaisun olleen aikidon kannalta oikea, koska tilanne on johtanut harrastajamäärän kaksinkertaistumiseen paikkakunnallamme.
Uuden seuran ensimmäiset harjoitukset pidettiin Varalan urheiluopistolla tammikuussa 1994. Virallisesti yhdistys perustettiin noin kymmenen aikidokan voimin helmikuussa. Ensimmäinen kevät ja kesä harjoiteltiin hyvin pienellä ryhmällä, ja seuramme ensimmäinen peruskurssi alkoi seuraavana syksynä. Alunperin uudelle seuralle oli tarjolla eri nimivaihtoehtoja, joista todettiin Seigikai parhaaksi. Nimen on keksinyt Tampereen budopiireissä pitkään vaikuttanut Tetsuji Sato. Seigikai tarkoittaa suomeksi oikeudenmukaisia.
Seigikain perustamisesta lähtien olemme pyrkineet luomaan selkeät toimintaperiaatteet, joita toteutetaan kaikessa toiminnassamme. Varsinkin ohjaajien poikkeuksellisen hyvä yhteistyökyky, samansuuntaiset näkemykset budo-toiminnasta sekä kyky luoda yhteiset peruslinjat yksilöiden erilaisuutta kunnioittaen, ovat synnyttäneet Seigikaihin erinomaisen hengen joka näkyy ja tuntuu paitsi jokaisessa harjoituksessamme myös harjoitusten ulkopuolella.Kaikki jäsenemme ovat sitoutuneet seuran yhteisten päämäärien toteuttamiseen ja toisten harjoittelijoiden auttamiseen.
Taisto Haavisto
Seigikain nimi ja logo
Seuran nimeksi valittiin Seigikai, suomeksi oikeudenmukaiset. Se saatiin tamperelaisissa budopiireissä pitkään vaikuttaneelta Tetsuji Satolta. Logon muotoili Kari Taura.
Ympyrä ja neliö
Ympyrä ja sen keskellä oleva neliö ovat peräisin zenmestari Dogen’in opetusta selventävästä kuviosta, jossa neliö kuvaa yksilöä ja ympyrä maailmankaikkeudellista henkeä. Yksilön ja ympäristön suhdetta voidaan ajatella myös helpommin ymmärrettävin käsittein eli vaikkapa konkreettisena yksilön ja ryhmän tai yhteisön suhteena.Seigikaissa painotetaan yksittäisten jäsentemme merkitystä ja vaikutusta koko seuramme henkeen ja ilmapiiriin; kuviossa neliön symboloima yksilö ja ympyrän kuvaama ympäristö ovatkin tasapainoisessa suhteessa toisiaan tukien.
Yin-Yang
Seigikain logon pohjassa on hieman piilotettu yin-yang-kuvio. Pikaisesti vilkaisten mustan ja valkoisen raja näyttää suoralta, mutta tarkemmin katsottaessa huomataan, että raja muodostuu aaltoviivasta. Joskus voi olla, että budossakaan asiat eivät ole aivan sitä, miltä ne ensinäkemältä näyttävät. Kuviossa eri puolet ovat rauhallisessa tasapainossa, mutta silti tasapainotila ei ole pysähtynyt vaan elävä.
Kanji
Viimeisenä osana Seigikain tunnuksessa on kanjimerkeillä kirjoitettu teksti ”sei gi kai”, joka sijoittuu tasapainoisesti kaiken tämän keskelle. Kanjit on tehty tietokoneella Aikido Saku dojolla (Endo sensein kotidojo) Japanissa.
Taisto Haavisto